Superfood eli superruoka – vielä jokunen vuosi sitten termiin törmäsi joka puolella. Tiedotusvälineissä ja sosiaalisen median kanavissa kohistiin suurelle suomalaisyleisölle aiemmin tuntemattomista ja eksoottisista ruoka-aineista, kuten goji-marjoista, macasta ja spirulinasta, joiden lupailtiin tekevän ihmeitä terveydelle. Samalla mainostajat, elintarvikevalmistajat, luontaistuotekaupat ja ravintolat koettivat ottaa hypestä kaiken irti ja kasvattaa myyntiään uusien tuotteiden ja ruoka-annosten avulla.
Vähitellen superruokien lista paisui. Monia tuttuja ja kotimaisiakin ruoka-aineita ja ruokia aina hernekeitosta lähtien ruvettiin kutsumaan tällä nimellä: epäilemättä myös siksi, että asiantuntijat halusivat muistuttaa ihmisiä arkisten ruokien suotuisista ominaisuuksista. Suurin innostus alkoikin laantua ihmisten huomatessa, että superfood on kaupallisia tarkoitusperiä palveleva markkinointitermi, joka ei anna takeita jonkin ruoan tai ruoka-aineen hyödyistä. Buumin tasaantuminen ei tietenkään lopettanut termin käyttöä kokonaan: esimerkiksi Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi vuoden superruoan (voittaja oli guarpavuista valmistettu Sunwic IBS-juomajauhe) viimeksi viime lokakuussa. Superruokien yletön hehkuttaminen on joka tapauksessa laantunut ja hyvä niin.
Monia määritelmiä ja mielikuvia
Kuten sanottua, superruoka ei ole virallinen, lainsäädäntöön pohjautuva termi. Sitä käytetään yleensä ruoka-aineista, joiden ravinnepitoisuus on korkea ja monipuolinen. Kielitoimiston sanakirjassa superruoka viittaa "ravinteikkaisiin, terveyttä edistäviin ruoka-aineisiin". Etenkin mainostajat liittävät superruokiin myös lääkinnällisistä ominaisuuksista vihjailevia määritelmiä, vaikka elintarvikelainsäädäntö estääkin suorien terveysväitteiden esittämisen ilman vankkaa tutkimusnäyttöä.
Markkinointikäytössä superfood-termi yleistyi runsas vuosikymmen sitten Yhdysvalloissa (kuten myös alakäsite superfruit). Ruoka- ja elintarvikevalikoiman laajentuminen oli tuonut länsimaisten kuluttajien ulottuville monia entuudestaan tuntemattomia tuotteita, joiden terveellisyyttä haluttiin korostaa jalostettujen ruokien ja einesten runsaan tarjonnan keskellä. Luonnonmukaisten ja ravinnerikkaiden ruoka-aineiden suosio kasvoi ja levisi laajalle terveyden ja hyvinvoinnin noustua suuriksi kuluttajatrendeiksi.
Terminologian häilyvyyden takia ihmisten käsitykset siitä, mikä oikeastaan on superruokaa, ovat varmasti vähintään yhtä kirjavia kuin mainostajien näihin tuotteisiin liittämät lupaukset. Siinä missä yksi kuluttaja liittää superruoat kyseenalaiseen, usein hintoja korottavaan mainospuheeseen, toinen uskoo kansanperinteessä hyödynnettyjen ravinnerikkaiden ruoka-aineiden tarjoavan moninaisia terveyshyötyjä.
Markkinointikäyttöön tarkoitetun superruoka-termin käytölle ei ole tieteellisiä perusteita.
Jopa vuosituhansien mittainen käyttö- ja kulttuurihistoria ei tietenkään ole tae ruoka-aineen suotuisista terveysvaikutuksista. Monista luonnonkansojen hyödyntämistä, superruoiksi nimetyistä ruoka-aineista on olemassa niukanpuoleisesti kliinistä tutkimustietoa. Ei olekaan mikään ihme, että ravitsemustieteilijät ja -terapeutit ovat suhtautuneet superruoka-termiin (ja yleisemminkin koko ilmiöön) varsin penseästi. Esimerkiksi elintarviketieteiden tohtori, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kirjoitti muutama vuosi sitten, että superfood-käsitteestä voitaisiin hyvin luopua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Iris Erlund oli jo vuosia aiemmin todennut, että termin käytölle ei ole tieteellisiä perusteita.
Hypeä, muttei vain humpuukia
Pohjimmiltaan superruokabuumissa ei ollut kyse mistään uudesta ilmiöstä. Lukuisten ruoka-aineiden ja elintarvikkeiden terveysvaikutuksia on liioiteltu ja vääristely kautta historian, sekä tarkoituksellisesti että vilpittömin aikein, vastoin parempaa tietoa (katso esimerkki). Usein paisuttelullakin saattaa olla jotain totuuspohjaa. Superruokiakaan ei voi missään tapauksessa leimata kategorisesti humpuukiksi. Ovathan superruoan statuksen saaneet ruoka-aineet usein terveellisiä tai jollain tapaa parempia vaihtoehtoja kuin monet muut markkinoilta löytyvät tuotteet. Ne voivat esimerkiksi edistää suolen toimintaa tai sisältää suhteellisen paljon antioksidantteja ja/tai proteiinia. Nämä ominaisuudet eivät kuitenkaan tee niistä ”superia” ja ratkaisevasti parempia kuin monet tutut ja vähemmän hypetyt ruoka-aineet. Varsinkin eksoottisten superruokien arkiset - ja todennäköisesti hinnaltaan edullisemmat - verrokit pärjäävät usein kokonaisvertailussa kilpakumppaneilleen ja päihittävätkin ne monilta ominaisuuksiltaan.
Kotimaisten "superruokien" suosiminen kannattaa jo ympäristökuorman takia.
Superruokien hyötyjä punnittaessa on syytä muistaa, että ihmisen terveys ei perustu yksittäisten ruoka-aineiden nauttimiseen (tai niiden välttämiseen), vaan tasapainoiseen ruokavalioon ja muihin elintapoihin. Jos ihminen syö monipuolisesti ja terveellisesti sekä liikkuu säännöllisesti, ei tietty marja, siemen, vihannes tai muukaan ruoka-aine kohenna terveyttä enää merkittävästi.
Kun lisäksi huomioidaan, että kaukomailta tuotuihin superruokiin liittyy ympäristökuormaan ja tuotanto-olosuhteisiin liittyviä ongelmia, näihin eksoottisiin ruoka-aineisiin kannattaa suhtautua ruokavalion täydentäjinä, eikä niinkään sen keskeisinä osina. Suurempi painoarvo kannattaa antaa kotimaisille ”superruoille”, kuten metsämarjoille, villivihanneksille ja -yrteille, kasviksille ja luonnonkalalle. Esimerkiksi Mikael Fogelholm on korostanut myös muiden ruoka-aineiden, kuten täysjyväviljatuotteiden ja vähärasvaisten maitotuotteiden suotuisia terveysvaikutuksia.
Edellä mainittuja tuttuja ruoka-aineita hyödynnetään myös lukuisissa Fitlapin ravinto-ohjelman resepteissä, toisin kuin monia superruoiksi kutsuttaja ainesosia. Tätä selittävät paitsi artikkelissa luetellut syyt, niin myös se, että pyrimme luomaan mahdollisimman yksinkertaisia reseptejä. Suuri osa ravinto-ohjelman aterioista koostuu lähikaupasta löytyvistä ainesosista, mutta halutessasi voi täydentää niitä superfood-tyyppisillä ruoka-aineilla. Kuten sanottua, kokonaisuus ratkaisee, eivät yksittäiset ruoka-aineet.
Evästeet auttavat meitä tarjoamaan palveluamme. Käyttämällä palveluamme tai klikkaamalla "Hyväksyn", hyväksyt evästeiden käytön.