Missä asemassa olet nyt? Ehkä istut tuolilla tai makaat sohvalla? Tämä on melko yleistä, koska suomalaiset aikuiset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan istuen paikallaan.
Keskimäärin aikuiset suomalaiset nimittäin istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan, nuoret ja lapset lähes saman verran.
Liikkumattomuuden lisääntyminen johtuu osittain istumista ammateista, mutta ihmiset viettävät myös suuren osan vapaa-ajastaan toimettomana. Itse kirjoitan tätä pöytäni ääressä istuen (edelleen kyyhkytellen epäergonomisesti tuolissani), koska valitettavasti toimistossa ei ole säädettävää seisomapöytää, jolle voisin nousta ylös venyttääkseen jalkojani häiritsemättä kirjoitustehtäviäni.
Passiivinen elämäntyyli ei tietenkään näy vain työpaikoilla ja kodeissa, vaan yhtä lailla suomalaiset istuvat esimerkiksi kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, hoitolaitoksissa ja kulkuneuvoissa. Ei siis ole mikään ihme, että liiallisesta istumisesta ja liikkumattomuudesta on puhuttu viime vuosina paljon, ja asiaan on koetettu vaikuttaa eri tavoin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi kesällä 2015 kansalliset suositukset, joilla on tarkoitus vähentää istumisen haittoja. Huoleen ja huomioon on painavat syyt, sillä tutkijat ovat arvioineet liikkumattomuuden aiheuttamien terveysriskien olevan suurin piirtein samalla tasolla tupakoinnin ja ylipainon kanssa.
Passiivisuudesta on monia haittoja
Miksi istuminen sitten on niin vaarallista terveyden kannalta? Syitä on monia. Ensinnäkin pitkiä aikoja paikallaan istuvan henkilön energiankulutus on hyvin alhainen, koska hänen lihaksensa eivät tee töitä. Tämä lisää lihomisen riskiä, koska energiansaantia on vaikea pitää energiankulutusta vastaavalla tasolla. Ruokaa saisi yksinkertaisesti syödä niin vähän, ettei se saa aikaan riittävää kylläisyyden tunnetta, sanoo liikuntafysiologi, liikuntatieteen tohtori Arto Pesola.
Sairastumisriskeistä merkittävin on Pesolan mukaan kuitenkin insuliiniresistenssin kasvaminen. Ihmisen ollessa passiivinen haiman tuottaman insuliinihormonin teho heikkenee, jolloin ruoasta saatavat ravintoaineet kertyvät lihasten sijaan esimerkiksi maksaan ja rasvakudokseen. Pidemmän päälle insuliiniresistenssi voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen.
Pitkiä aikoja jatkuva istuminen ja liikkumattomuus aiheuttavat lisäksi monille muun muassa niska- ja selkävaivoja tai vähintään kehon jäykistymistä ja väsymistä. Iäkkäämmille etenkin selkävaivoja voi tulla vielä herkemmin, sanoo ortopedi Peter Pippingsköld. Pippingsköldin mukaan selän välilevyt ovat ikään kuin nesteellä toimivia iskuvaimentajia: niille on annettava tasaisin väliajoin nestekiertoa elvyttävää pumppaavaa liikettä. Iän myötä nesteen määrä vähenee ja ongelmat ovat siten todennäköisempiä, mutta vaivoja voi tulla yhtä lailla myös nuoremmille ihmisille, jos he eivät liiku riittävästi.
Säännöllinen kuntoliikuntakaan ei korjaa pitkien liikkumattomuusjaksojen aiheuttamia terveyshaittoja, jos valtaosa valveillaoloajasta on passiivista. Kuitenkin jo hyvin lyhyillä istumisen tauotuksilla on mahdollista ennaltaehkäistä pitkäaikaisen passiivisuuden haittoja, jos liikkumispätkiä on tarpeeksi usein eli muutaman kerran tunnissa. Pesolan mukaan istumisen tauotus vaikuttaakin terveysmuuttujiin tehokkaimmin heti ruokavalion jälkeen.
Luontaiset taipumukset riesana
Harva meistä on täysin tietoinen siitä, kuinka aktiivinen tai passiivinen on arjessaan. Tutkija Pesolan mukaan ihmiset lähes poikkeuksetta aliarvioivat istumisensa määrää. Toisaalta hän kertoo, että myöskään pienen aktiivisuuden, kuten seisomisen, määrää ei osata kunnolla arvioida, koska asiaan ei kiinnitetä huomiota sen rutiininomaisuuden takia.
Taipuvaisuus passiivisuuteen ei ole kuitenkaan osoitus modernin ihmisen heikosta itsetuntemuksesta tai - kurista. Meillä on näet taipumus liikkua niin laiskasti kuin suinkin mahdollista, ja lisäksi ihmiskeho on tottunut säästämään energiaa hyvin tehokkaasti, kun pysytellään paikallaan. Painonhallinnan kannalta ongelmallista on myös se, että syömme herkästi hieman enemmän kuin kulutamme.
Ihmisen kehityshistoriassa nämä ominaisuudet ovat auttaneet esi-isiämme ja -äitejämme selviämään hengissä, kun ravintoa on ollut tarjolla niukasti ja epäsäännöllisesti, ja monet selviytymisen kannalta välttämättömät askareet ovat olleet raskaita. Tänä päivänä luontaisista taipumuksistamme on kuitenkin lähinnä haittaa, koska liikumme niin vähän ja elämme yltäkylläisen (ja monelta osin epäterveellisen) ruokatarjonnan keskellä.
Luontaisten toimintamalliemme ja passivoivan ympäristön takia ihmisten kannustaminen aktiivisempaan arkeen ei yksin riitä ongelmien ratkaisuun, vaan istumisen haittojen vähentämiseksi tarvitaan muutoksia koko yhteiskunnassa. STM:n mukaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelua ja rakentamista sekä kalusteiden ja sisustusten suunnittelua voitaisiin kehittää niin, että ne tukisivat arjen aktiivisuutta.
Lähteet: stm.fi, julkaisut.valtioneuvosto.fi, kauppalehti.fi, soundcloud.com/hanskijaskashow, diabetes.fi, tiede.fi,
Kuvat: unsplash.com
.
.
Evästeet auttavat meitä tarjoamaan palveluamme. Käyttämällä palveluamme tai klikkaamalla "Hyväksyn", hyväksyt evästeiden käytön.