Tällä kertaa kirjoitamme siitä, miten omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttää myös itsekkyyttä – tarkemmin sanottuna tervettä itsekkyyttä. Ennen aiheen syvempää tarkastelua on kuitenkin hyvä määritellä keskeiset käsitteet. Kielitoimiston sanakirjan mukaan itsekäs ihminen ajattelee tai tavoittelee omaa etuaan. Hän ei siis piittaa muista, vaan keskittyy itseensä, mahdollisesti muiden kustannuksella.
Terve itsekkyys ei kuitenkaan tarkoita välinpitämätöntä itsekeskeisyyttä. Terveellisesti itsekäs ihminen kunnioittaa omia tarpeitaan, mutta osaa ottaa huomioon myös muut.
Joskus näiden kahden itsekkyyden muodon erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. On monia elämänalueita, kuten huippu-urheilu, joissa menestyminen edellyttää tietynlaista itsekkyyttä. Monet lahjakkaat ihmiset joutuvat rakentamaan arkensa ammattinsa ympärille, mikä vaatii lähipiiriltä joustamista ja sopeutumista. Vaikka työlle omistautuminen voi vaikuttaa itsekkyydeltä, se ei sulje pois huomaavaisuutta ja läheisten huomioon ottamista.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuitenkin keskittyä hyvinvointia tukevaan omien tarpeiden huomioimiseen. Tarkastelemme seuraavaksi, miten terve itsekkyys näkyy tavallisessa arjessa ja kuinka se auttaa pitämään koossa hyvinvoinnin palapelin.
Säästä itseäsi – säästät muita
Terveellisesti itsekäs ihminen on tietoinen omista tarpeistaan ja huolehtii siitä, että ne täyttyvät. Hän ottaa vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan, tunnistaa jaksamisensa rajat ja osaa pitää niistä kiinni. Samalla hän kykenee joustamaan ja arvottamaan asioita tarpeen mukaan.
On selvää, että hyvin levänneinä, ravittuina ja liikkuvina jaksamme paremmin huolehtia itsestämme ja läheisistämme. Esimerkiksi lapsiperheen arki voi kuitenkin olla niin kiireistä, ettei omien tarpeiden huomioiminen ole aina mahdollista optimaalisesti. Vähän aikaa tai resursseja vievät poikkeusolot eivät välttämättä kaada hyvinvointia, mutta pitkäaikaisena ne voivat johtaa uupumukseen.
Jos vanhemmat laiminlyövät itsestään huolehtimisen jatkuvasti muiden parhaaksi, kuorma kasvaa lopulta liian suureksi. Se voi johtaa uupumukseen, joka heikentää myös kykyä huolehtia läheisistä. Pahimmillaan oma fyysinen ja psyykkinen terveys voi romahtaa.
Hyvinvointivalmentaja ja kiropraktikko Kristian Ekström on tiivistänyt asian seuraavasti:
"Jos sinulla ei ole aikaa levätä, syödä, ajatella ja liikkua hyvin, on sinulla oltava aikaa sairastaa myöhemmin."
Hyvinvointi- ja voimaharjoitteluvalmentaja Joni Jaakkola puolestaan korostaa, että liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni ovat hyvän elämän perusedellytyksiä. Hän muistuttaa, että terveyttä heikentäviä tapoja ei kannata päästää kroonisiksi.
Tunnista tärkeimmät tarpeesi
Jos elämäntilanne on sellainen, että omista tarpeista huolehtiminen on vaikeaa, kannattaa pohtia, mikä on oman hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeintä. Itsetuntemuksen kehittäminen auttaakin tunnistamaan, mitkä tekijät tukevat jaksamista parhaiten.
Hyvinvointi voi perustua erilaisiin tekijöihin. Joku voi jaksaa yksinäisempää elämää, jos saa harrastaa rakastamaansa lajia. Toinen voi tarvita ennen kaikkea säännöllistä unta ja aikaa ystäville. Kolmas taas selviää valoisina vuodenaikoina vähäisemmillä unilla, kunhan saa riittävästi liikuntaa ja terveellistä ravintoa. Yhtään kolmesta hyvinvoinnin kulmakivestä (lepo, ravinto, liikunta) ei kuitenkaan voi pitkällä aikavälillä täysin laiminlyödä.
Tärkeysjärjestyksen laatiminen ei ole aina helppoa kiireen keskellä. Esimerkiksi liikuntaan tottunut voi tuntea syyllisyyttä, jos ei jaksa treenata elämän ollessa kuormittavaa. Kuitenkin todellisten tarpeiden tunnistaminen on tärkeää: kova liikunta voi stressaavassa elämäntilanteessa ennemmin lisätä kuormitusta kuin auttaa.
"Yksilöllinen hyvinvointi ja jaksaminen voivat perustua hyvin erilaisten tarpeiden täyttämiseen."
Oikeus terveeseen itsekkyyteen
Omasta terveydestä huolehtiminen on itsekkyyttä, josta hyötyvät myös läheiset. Jos aina toimii muiden ehdoilla, omat tarpeet jäävät toistuvasti taka-alalle. Loputon itsensä uhraaminen voi johtaa uupumukseen ja katkeruuteen.
Muista, että jokaisella on oikeus olla terveesti itsekäs. Älä siis tunne syyllisyyttä siitä, että teet valintoja, jotka tukevat hyvinvointiasi. Et tee niitä vain itsesi vuoksi – vaan myös läheistesi parhaaksi.
Lähteet: hs.fi
Kuvat: stocksnap.io
